26.6.2012

Näin siivouksenvastainen teiniraunis huijaa itsensä siivoamaan

PELISÄÄNNÖT: Tavoitteena on löytää kameran laturi/muu objekti
1. Aloita levyhyllystä. Kunnon teini aloittaa aina levyhyllystä.
2. Seuraavaksi raivaa sänky koska nukkuminen on kivaa
3. Jatka paikkojen tärkeysjärjestyksessä
4. Missään tapauksessa älä myönnä siivoavasi
5. Taukoja saat pitää niin usein kuin huvittaa, mutta tauot ovat pois ajasta jossa laturi/muu objekti tulee löytää.
6. Tehtävä loppuu kun laturi löytyy tai huone on käyty kokonaan läpi ja on näin ollen siisti.
7. Vielä hauskempaa kaikesta saat kun kirjoitat numeroidun virallisehkon selostuksen epätoivoisesta yrityksestäsi muka siivota ja laitat sen nettiin.

-Musiikkia saa ja kannattaa laittaa taustalle
-Kadonneet esineet ovat usein siellä missä ei todellakaan pitäisi
-Huomion kiinnittäminen pikkuasioihin ei sopivassa määrin ole haitallista, jos se pitää tehtävän mielenkiintoisempana.


Nimesin kamerani saatanaksi jotta jonkun kysyessä voin korrektisti vastata "etsiväni sitä saatanan laturia."


//No sieltähän se pirulaonen löytyi eteisen siivouskaapista just kun olin saanut huoneen myllättyä niin ettei täällä ole kunnon kulkuväyliä. FML.

25.6.2012

Juokse villi lapsi

Mä tulin juuri lenkiltä. Kyllä, luitte oikein, vaikka mähän en lenkkeile esim. ikinä. Paitsi nyt ja vielä tykkäsinki siitä. Helvetin paljon mielekkäämpää siitä ravaamisesta teki hieno podcast, jossa siis soi musiikkia sen mukaan mitä tahtia pitää kulkea. 26 minuutin pätkästä about kymmenen minuuttia oli juoksua, mikä ei rapakuntoiselta pullamursulta ole mielestäni mitenkään hirmu huonosti.
Ai niin, pistin myös yhteen kansantanssiyhdistykseen sähköpostia että mahtaiskohan sinne mahtua vielä yksi harrastaja :3 Saa nähdä mitä tuleman pitää.


Väsyttää

15.6.2012

Määstörpiis








En muista mikä piirros pitkään aikaan olisi onnistunut noin hyvin.

Mitä vittuu, miten tää nyt tähän meni?

Oikeasti ottaa pattiin kun tää eläminen on tämmöstä saatanan soutaahuopaameininkiä. (Se ei muuten oikeasti ole ees huono biisi ja se nainen siinä videossa on söpis.) Välillä tuntuu että jes, nyt oon terve, välillä ei ja mä en oikeasti itsekään tiedä missä mennään. Mä tunnen oloni tosi epäluovaksi ja paskaksi ja tuntuu etten osaa muuta kuin maata päivät pitkät koneen alla ja angstata.

Mä oon jo aika pitkään ollut onnellisin olento maan päällä, tai ainaki luullu ja väittäny olevani. Ja ollu silleen että ei mulla oo tyttöystävää ei mulla oo mainetta mut ihan sama. Nyt, kun mulla on asiat niinko oon toivonut - vanhemmat asuu eri osoitteissa, minä isin kanssa ja mulla on rahaa ja seuraaki jos vaan tahdon ja tekemistä niin nyt onki taas niin itkuparkuvinkuvonkuvaihe. Mä luulin että nää mun vaiheet noudattais ees vuodenaikoja, mutta vittu ei. Kuukautiskierrollahan ei oo tän kanssa mitään tekemistä. Sen mä oisin tajunnut jo.

Mä oon muuten aika helvetin edustava Loimaan keikalta otetuissa kuvissa ja videoissa.

Juhannuksena pääsee saunaan, ehkä vihdatkin hankitaan, parhaan kaverin kanssa tehdään pizzaa ja se uhkas tuoda naan-leipää ja raitaa. Mä haluaisin kirmailla yöllä niityillä ja keräillä heiniä tyynyn alle ja nukkua sukat väärinpäin jalassa. Mä tahtoisin löytää sen jonka kanssa vanhenen, vaikka nyt onkin vasta niin aikaista. Mä tahtoisin olla vanhempi.
Ois mahtavaa päästä PMMP:n keikalle kun täytän 18. Siihenkin on aikaa.

Sissi sano että se haluais kuulla tän mun laulamana. Mä en oo varma mitä mieltä mä oon tosta biisistä, ihan hauska melodiahan siinä on, mutta oouoouta on liikaa. Sanoihin en oo vielä hirmuna ehtinyt perehtyä. Mua surettaa että me ollaan Sissin kanssa vaan helvetin hyviä ystäviä, mä en varmaan ikänä lakkaa olemasta siihen vähän kusessa.

Mä mietin tänään että mitä helvettiä mun päässäni liikkui viime yönä, mutta samaa liikkunee tänäkin yönä. Eilen tää tosin oli aika paljon agressiivisempaa, nyt on semmonen okay-fiilis. Pitäisköhän vaikka nukkua.

14.6.2012

Toivo, toivo, ilman sitä ei voi elää

Minä en juo jotta toleranssi olisi pienempi sitten kun teen alkoholimyrkytysitsemurhan ja tukehdun omaan oksennukseeni.

Oli pakko saada sanoa se johonkin, mutta en oo kavereille tai muille ihmisille viittinyt asiasta kertoa koska olettaisivat kuitenkin heti että oon itsetuhoisella päällä ja laittaisivat hoitoon. Pyhpah, voin ihan kohtuullisen hyvin, joskin alas päin ollaan menossa. Mutta mitä sen väliä, kun ei ranteet ole vielä auki ja mitä sen väliä vaikka vähän olisivatkin.

Olin maanantaina PMMP:n levynjulkkarikeikalla ja sehän oli ihan vitun siistiä! Mikä tunnelma! Ei edes vituttanut että jouduin seisomaan lavan edessä kaksi tuntia ilman juotavaa tai ruokaa, koska onhan se nyt eturivipaikan arvoista. Olin jo pari viikkoa aiemmin sopinut ertsan kanssa että se heittää mut kotiin, koska olen niin hemmetin ovela sluibaiba. Sit se vielä tarjos omenamehua ja sämpylän Auran ABC:llä. Kuulin myös ettei Cecilia, siis meidän koulupsykologi, tulekaan takaisin vaikka lupasi ja se kieltämättä vähän kyrpii. Ei sillä että mulla sille asiaa olisi, mutta jotenkin en vaan siedä sitä sen sijaista koska SE KATSOI MUA HUVITTUNEESTI sen ainoan kerran kun luokanvalvoja mut raahasi sitä tapaamaan.

Kello on kaksi yöllä mutta mitä sen väliä, äiti muutti toissa lauantaina (sen kämppä on kiva kun siinä on sauna ja se itsekin on kuin eri ihminen, tuntuu ihan äidiltä), isi lähtee neljäksi töihin ja mä luulen etten nuku tänä yönä koska kerta saa olla hereillä niin ettei vahingossa herätä muita. Mulla on hiki, uppoan sohvaan ja läppäri on lämmin.

PMMP:n uusi levykin on muuten parhautta. Siellä on taas niitä ihania melodioita ja kekseliäitä lyriikanpätkiä, joita todennäköisesti tulen tässäkin blogissa viljelemään kiitettävästi, hähhää. Pitäisiköhän tänne saada jotain muutakin sisältöä kuin päiväkirjamainen jankutus? Lukeeko tätä edes kukaan? Heittäisitte nyt kerrankin kommenttia, mä en luota tohon "luin"-namiskaan, vaikka se ihan hauska siinä onkin.

Mulla on ikävä Essiä ja Tarjaa ja muita opettajia. Onneks kesä on kohta ohi.